Ensimmäisen MM-kisapisteen metsästys

09.06.2010 - Rauli Katila

Espanjassa vuonna 1982 ensimmäistä kertaa MM-kisoissa esiintynyt Uusi-Seelanti joutui odottamaan uutta tilaisuutta 28 pitkää vuotta. Tuolloin joukkue ei saalistanut pistettäkään, ja Uuden-Seelannin kohdalla tärkein kysymys lienee tulevana kesänä se, onnistuvatko oseanialaiset ottamaan ensimmäisen MM-pisteen.

Oseanian karsinnan voittanut joukkue joutui ennen MM-kisalipun lunastamista kohtaamaan jatkokarsintaotteluissa Bahrainin. Tiukassa paikassa joukkueen puolustuspeli oli rautaa ja jännittävien vaiheiden jälkeen uusiseelantilaiset pääsivät juhlimaan MM-turnauspaikkaa yhteismaalein 1-0. Joukkueen nykykunto vaikuttaa suhteellisen hyvältä. Runkopelaajat ovat terveinä ja harjoitusottelussa Uusi-Seelanti yllätti Serbian.

Mossin hölmöily muutti maalivahtitilanteen

Uuden-Seelannin maalivahtitilanne koki melkoisen mullistuksen kesken karsintojen, kun siihen asti ykkösmaalivahtina pelannut Glen Moss hankki itselleen neljän ottelun pelikiellon ennen Bahrain-otteluita. Tilalle noussut Mark Paston oli jatkokarsinnassa mies paikallaan ja tulee aloittamaan myös MM-kisat ykkösmaalivahtina, sillä Mossin pelikielto jatkuu vielä kahden pelin ajan. Paston ei kuulu turnauksen huippumaalivahtien joukkoon, mutta häneen Uusi-Seelanti tuskin tulee kaatumaan.

Joukkue elää puolustuksestaan

Puolustus ja varsinkin toppariosasto on joukkueen vahvin osa-alue. Joukkueen kapteeni, Blackburnin Ryan Nelsen, on maajoukkueen kokenut ykköstähti ja puolustuksen johtaja. Hänen toppariparinaan on viime vuosina maajoukkueessa pelannut Hollannin liigasta kokemusta hankkinut Ivan Vicelich. Vicelich saattaa hyvinkin olla valinta avaukseen myös kisojen aikana.

Vaihtoehtona on kuitenkin myös todellinen yllätysnimi koko joukkueessa: FC Kööpenhaminan 21-vuotias Winston Reid. Tanskan nuorisomaajoukkueissa pelannut Reid sai näyttöpaikan MM-kisoja edeltävissä harjoitusotteluissa ja pelasikin hyvin. Uuden-Seelannin laitapakkien Ben Sigmundin ja Tony Lochheadin taso tulee riittämään melko hyvin Slovakiaa ja Paraguayta vastaan, vaikka molemmat ovatkin selkeästi joukkueen puolustuksen heikoimpia lenkkejä. Miten he pysyvät vastustajien vikkelien laitureiden mukana on kuitenkin pieni kysymysmerkki.

Keskikenttä ei ole MM-tasoa

Keskikentällä Uuden-Seelannin materiaali ei ole kummoinen ja kaiken lisäksi hyvin kapea. Jatkokarsintaotteluissa Bahrainia vastaan joukkue pelasi kolmella keskikenttäpelaajalla, joista puolustavin rooli tulee olemaan joukkueen varakapteenilla, Tim Brownilla. Hänen ja oikealla laidalla viihtyvän Leo Bertosin paikat avausmiehistössä ovat sementoituja, mutta systeemistä riippuen jäljellä olevasta paikasta (paikoista) tappelee muutama pelaaja.

Motherwelliä edustava Michael McClinchey oli avauksessa ratkaisevassa jatkokarsintaottelussa ja siten todennäköinen vaihtoehto. Kokeneempi vaihtoehto taas olisi toiseksi eniten maajoukkuepelejä Uuden-Seelannin paidassa pelannut Simon Elliott. Kaiken kaikkiaan joukkueen keskikenttäpelaajien taso on surullisen huono ja Brownin tai Bertosin loukkaantuminen olisi katastrofi. Jopa Australian liigassa penkille jämähtänyt David Mulligan on mahtunut ryhmään mukaan.

Divaritason hyökkäyksellä kova haaste

Joukkueen ykköshyökkääjien maajoukkuetilastot ovat komeaa luokkaa, mutta heidän tasostaan ne eivät paljon kerro. On eri juttu tehdä maaleja Uutta-Kaledoniaa ja Vanuatua kuin MM-kisoissa Italiaa, Paraguayta ja Slovakiaa vastaan. Uuden-Seelannin hyökkäys onkin luvalla sanoen divaritasoa.

Jos joukkue lähtee jatkokarsintojen tapaan liikkeelle 4-3-3:lla, on joukkueen hyökkäyskolmikko etukäteen kiveen hakattu. Plymouthin Rory Fallon on hyökkäyksen piikkinä ja Middlesbrough´n Chris Killen ja Gold Coast Unitedin Shane Smeltz pelaavat enemmänkin laitahyökkääjien rooleissa. Heidän roolinsa on hyvinkin puolustava, sillä puolustustaistelua Uuden-Seelannin peli kisoissa suuremmaksi osaksi tulee olemaan.

Yksikin piste on Uuden-Seelannin mestaruus

Vuoden 1982 MM-kisoissa Uusi-Seelanti ei saavuttanut pistettäkään. Sen suorituksen parantaminen on tulevissa MM-kisoissa joukkueen päätavoite. Uusi-Seelanti pyrkii roikkumaan maalittomassa tilanteessa mahdollisimman pitkään ja yllättämään mahdollisista maalipaikoistaan.

Joukkueen tärkein ottelu pelataan heti kisojen avauspelissä Slovakiaa vastaan. Tuo ottelu on Uudelle-Seelannille mahdollinen yllätyssauma. Hyvä avauspeli nostaisi joukkueen taistelutahtoa. Taistelutahtoa, jota vaaditaan paljon, jotta Italia ja Paraguay eivät löisi rumia numeroita taululle. Yksikin voitto olisi Uudelta-Seelannilta Etelä-Afrikassa suuryllätys.