Isännillä on maine pelissä

09.06.2010 - Pekka Stenlund

MM-kisojen alla usein toistellaan kysymystä, tuleeko Etelä-Afrikasta historian ensimmäinen isäntämaa, joka ei selviä jatkoon alkulohkosta. Bafana Bafana ei esiintynyt vakuuttavasti kahden vuoden takaisissa Afrikan mestaruuskilpailuissa eikä joukkue edes selviytynyt tämän vuotuisiin mittelöihin. Vaikka viime kesän Confederations Cup antoi toivoa paremmasta, ilmapiiri joukkueen ympärillä on odottava.

Oma ongelmansa on ollut joukkueen valmentajaruletti, joka pyörähti käyntiin, kun Carlos Alberto Parreira vetäytyi päävalmentajan paikalta vaimonsa sairauden takia keväällä 2008. Konkaribrassi palasi reilua vuotta myöhemmin kuitenkin takaisin, kun keltapaitojen kuntokäyrä osoitti pahasti alaspäin.

Huippukunto lähestymässä?

Tiukan, kuukausien pituisen leirityksen ja lukuisten harjoitusotteluiden perusteella Parreira vaikuttaa saaneen miehistönsä otteet terävämmiksi. Edellisestä tappiosta on aikaa. Kolumbiaa ja Tanskaa lukuun ottamatta vastustajat ovat tosin olleet melko heppoisia.

Monien muiden maiden tavoin Etelä-Afrikan kenttäryhmitys on muodossa 4-2-3-1. Parreiran taktiikassa pallonhallinta perustuu siihen, että pallo yritetään pelata nopeilla syötöillä vapaaseen tilaan juosseille joukkuetovereille. Tiukka puolustus on kaiken perusta, mutta pelaajilla on myös lupa hyökätä.

Kapea puolustus ei kestä poissaoloja

Etelä-Afrikan maalia vartioi Itumeleng Khune, joka on riittävän tasokas ykkösmaalivahdiksi. Taidoiltaan kenttäpelaajien veroinen Moeneeb Josephs on tarvittaessa pätevä korvaaja Khunelle, joten maalipuiden välissä tilanne on kunnossa.

Puolustuksen keskustan muodostavat todennäköisimmin kapteeni Aaron Mokoena ja Bongani Khumalo. Vaikka Mokoena nauttii päävalmentajan varauksetonta luottamusta, saattaa hänestä muodostua rasite isännille. Lempinimi Kirves kertoo nimittäin oleellisimman kipparista. Khumalo puolestaan on Etelä-Afrikan liigan johtavia toppareita, jolla on sekä nopeutta että kovuutta. Jos keskusta kaipaa pääpelivoimaa, nousee kokenut Matthew Booth Mokoenan aisapariksi.

Puolustuksen laidoilla pelaavien Siboniso Gaxan ja Tsepo Masilelan merkitys joukkueelle on suuri, he ovat voimakkaita juoksukoneita, jotka tukevat hyökkäyksiä. Kumpaakaan on lähes mahdoton korvata. Monipuolinen Anele Ngcongca voi täyttää jomman kumman paikan, mutta tällöin laitojen hyökkäysvoima tulisi joka tapauksessa kärsimään.

Menestyksen kulmakivi

Mikäli Etelä-Afrikka haluaa menestyä kotikisoissaan, on keskikentän onnistuttava täydellisesti. Harjoitusotteluiden perusteella puolustavat roolit miehittävät Kagisho Dikgacoi ja Reneilwe Letsholonyane. Paljon liikkuvasta kaksikosta molemmat pystyvät osallistumaan hyökkäyspeliin, mutta jälkimmäisellä on todennäköisesti hieman enemmän vapauksia hyökkäyssuuntaan. Kokenut Macbeth Sibaya on vaihtoehto keskikentän ankkuriksi, jos paikalle tarvitaan enemmän puolustustehoja.

Keskikentän hyökkäävän kolmikon muodostavat Siphiwe Tshabalala, Steven Pienaar ja Teko Modise. Kolmikolla riittää nopeutta, taitoa ja pelikäsitystä, joten heillä on aseet vastustajien puolustuksen murtamiseen. Varsinkin, kun monipuoliset pelaajat vaihtelevat paikkojaan kesken ottelun ja vaikeuttavat näin vastustajan vartiointipeliä.

Valioliigassa vahvasti esiintynyt Pienaar on pelaaja, johon kaikkien katseet - vastustajat mukaan lukien - kohdistuvat. Niinpä maan oman sarjan juonikkaimpiin pelaajiin lukeutuvat Tshabalala ja Modise saattavat saada ylimääräistä tilaa. Vaihtopenkiltä hyökkäyspäähän tuo lisää yllätyksellisyyttä Surprise Moriri, joka on profiloitunut tärkeiden maalien mieheksi.

Hyökkäys Tappajan varassa

Benni McCarthyn odotettiin olevan hyökkäyksen ykkösnimi, mutta viime vuosina enimmäkseen käsien levittelyyn ja elopainon lisäämiseen keskittynyt pelaaja olisi ollut joukkueelle suuri riskitekijä. Näin ollen yksinäiseksi kärkimieheksi ei ole muita ehdokkaita kuin Etelä-Afrikan kauden maalikuningas Katlego Mphela.

Lempinimen Tappaja saanut hyökkääjä haistaa maalipaikat ja iskee palloa verkkoon hyvällä prosentilla. Maajoukkueessa hän onkin osunut keskimäärin joka toisessa ottelussa. Hyökkääjän on tosin parasta olla käytettävissä joka pelissä, koska muut vaihtoehdot ovat Hollannissa penkkiä kuluttava Bernard Parker ja uransa ehtoopuolella oleva Siyabonga Nomvethe.

MM-kisat ovat Etelä-Afrikalle näytönpaikka, sillä se on ennakkoon arvioituna heikoin kisaisäntä kautta aikojen. Kotijoukkueen onneksi sen avauskokoonpanossa on kuitenkin potentiaalia jatkopaikkaan, mutta tuon suuren unelman täyttymisen edellytyksenä on hyvä kisojen alku, jotta kotiyleisön hurmos kantaisi Bafana Bafanan perille saakka.