Eletään vuotta 1970. Meksikon MM-lopputurnauksessa on käynnissä alkusarja, kun tähtiä vilisevä brassijoukkue saa vastaansa hallitsevan maailmanmestarin, Englannin. Ottelu päättyy lopulta Englannin 1-0 tappioon, mutta tästä huolimatta ottelusta parhaiten on ihmisille jäänyt mieleen Englannin legendaarisen veräjänvartijan Gordon Banksin loistelias torjunta. Tätä torjuntaa on useasti pidetty vuosisadan torjuntana.

Ottelua oli käyty kymmenen minuuttia kun Jairzinho, Brasilian voimakas oikea laitahyökkääjä sai pallon haltuunsa lähellä sivurajaa. Hän kääntyi kohti maalia ja ohitti kankean Terry Cooperin vaivattomasti. Kuljetuksensa päätteeksi hän antoi täydellisen keskityksen - pallo kaartoi korkeassa kaaressa kohti Peleä, joka juoksi kohti

Gordon Banks itse teossa vuoden 1970 MM-kisoissa. (Getty Images)

rangaistusaluetta kyljessään puolustaja Alan Mullery.

Gordon Banksin sanoin tilanne näytti tältä: "Kun Jairzinho keskitti aloin peruuttaa kohti maalia. Puolessa välissä olin varma että pallo oli aivan liian korkea kenenkään otettavaksi, mutta sitten näin Pelén. Hän tuntui nousevan yhä korkeammalle ja korkeammalle kunnes saavutti pallon ja puski sitä kaikin voimin."

Pelé huomasi, että Banks oli sijoittunut maalin vasempaan reunaan, joten hän suuntasi puskunsa oikealle. Hän puski palloa otsansa keskiosalla ja pani kaiken voimansa sen taakse. Pusku suuntautui kaiken lisäksi kohti maalin alanurkkaa, joka on maalivahdin painajainen. Pallo oli menossa kohti maalia, mutta kuin tyhjästä, ilmestyi Banks torjuntaan. Hän hyökkäsi kuin gepardi maalin toiselta reunalta toiselle ja onnistui torjumaan pallon niukasti yli maalin. Banks oli juuri tehnyt jotain hämmästyttävää, johon vain todelliset huippumaalivahdit pystyvät.

Englanti on aina tuottanut hyviä maalivahteja, mutta paras heistä kaikista on ollut eittämättä Banks. Sheffieldin poika siirtyi vuonna 1955 kolmannen divisioonan Chesterfieldiin ja neljä kautta siellä tahkottuaan oli Banks valmis suurempiin haasteisiin ja liittyi Leicesterin joukkueeseen. Juuri Filbert Streetillä hän alkoi näyttämään todellisia taitojaan. Vuonna 1962 Banks pääsi Leicesterin kanssa aina FA-cupin finaaliin, mutta kohtalona oli hävitä tuplan voittaneelle Tottenhamille.

Seuraavana vuonna 1963 Banks koki jälleen tappion FA-cupin finaalissa, mutta seuraavaksi oli jo

Banksin ja Leicesterin vuoro juhlia. Näihin aikoihin Banks oli myös noussut Englannin maajoukkueeseen. Kotikisoissaan vuonna 1966

Englannilla oli veräjänvartijanaan kaikkien aikojen englantilainen maalivahti - ja tämä näkyi. Puolustus oli niin rautainen että ainoa maali Banksin taakse ennen finaalia oli Eusebion tekemä rangaistuspotkumaali. Banks todellakin teki eläväksi lempinimensä "Banks of England", joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna englannin patoa. Seuraavissa MM-kisoissa Meksikossa Banks esitti jälleen loistavia otteita ja häntä pidettiin yleisesti varsinaisena tähtenä. Vuosisadan pelastus tapahtui juuri näissä kisoissa.

Upean pelaajan ura sai kuitenkin dramaattisen lopun, kun hän joutui auto-onnettomuuteen vuonna 1972. Onnettomuudessa hänen toinen silmänsä sokeutui ja mies päätti jäädä eläkkeelle. Vain muutamaa kuukautta aikaisemmin hänet oli valittu Englannin vuoden pelaajaksi. Banksin maajoukkue uran saldo oli 73 maaottelua, joista 35 oli nollapeliä. Banksin upeita saavutuksia on kehunut Pelé seuraavin sanoin: "Minulle, hän oli 70-luvun johtava maalivahti ja on myös mahdollista, että