KuPS keskittyy putoamistaisteluun

13.04.2009 - Jyrki Takala

KuPS on heikentynyt viime kauteen verrattuna jonkin verran. Pelaajarinki on entistä kapeampi, eivätkä harjoitusottelujen tulokset ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta antaneet aihetta suuren riemuun. KuPS lähtee kauteen putoajaehdokkaana.

Nuorisotyövoimalla kautta kohti

KuPS menetti viime kauden jälkeen kymmenkunta pelaajaa, ja siinä samalla liki 500 ottelun verran Veikkausliiga-kokemusta. Kokeneimmista pelureista Harri Ylönen siirtyi kokonaan valmennusportaaseen ja toppari Jussi Kinnaslampi muutti takaisin Kotkaan. Hyökkäyspäähän taas melkoisen loven teki Antti Hynysen lähtö Hakaan. Helmikuussa miehistöön

Harri Ylönen vaihto pelihommat lopullisesti valmennushommiin. © JUHANI JÄRVENPÄÄ

tuli uusi aukko Petteri Pennasen siirryttyä vuokrasopimuksella hollantilaiseen FC Twenteen. Sopimus on voimassa kesäkuun loppuun asti, mutta on todennäköistä että Pennanen jää Twenteen pidemmäksi aikaa. Lähtijöitä paikkaamaan hankittiin kolme uutta pelaajaa sekä nostettiin rinkiin muutama oma juniori.

Uusista pelaajista Ollo ja MyPasta hankittu Tuomas Kuparinen ovat parhaimmillaan keskikentän keskellä. Molemmille on tarjolla suuri rooli tämän kauden KuPS:ssa. Sen sijaan kolmas uusi hankinta, makedonialainen Betim Aliju saanee totutella vaihtomiehen rooliin. KuPS:n omat nuoret pelaajat saavat kauden mittaan varmasti vastuuta. Suuret odotukset kohdistuvat etenkin Tuomas Rannankariin, joka ehti jo maaliskuussa käydä näyttämässä taitojaan Twentelle.

KuPS:n harjoitusotteluiden tulokset ovat olleet melko masentavaa luettavaa. Tuloksena on ollut useamman maalin tappioita, myös kotikentällä. Valonpilkahdus nähtiin kuitenkin Liigacupin viimeisessä ottelussa, jossa Haka kaatui lukemin 2-1. Muutenkin tulokset ovat kulkeneet hiljalleen parempaan suuntaan.

Hyökkäys ei pelota, mutta keskikenttä sentään vähän

KuPS lähtee kauteen varsin kapealla hyökkäyskalustolla. Kärkeen on heittää Pele Koljonen ja hänen taakseen kokenut Ilja Venäläinen. Sitten onkin hiljaista. Miikka Ilosta on koulittu puolustaja, mutta tarvittaessa hänet on nostettava hyökkääjiä paikkaamaan. Muita hyökkääjiä miehistöstä ei oikein löydykään. Venäläisen tai Koljosen pitempi poissaolo tietäisi ylitsepääsemättömiä ongelmia joukkueelle.

Jos hyökkäys on heiveröinen, niin keskikentältä löytyy joukkueen vahvin osasto. Kuparinen ja Ollo muodostavat vahvan keskikentän keskustan, joka kestää vertailun moneen muuhun liigajoukkueeseen. Vasemmalla pelaava laituri Jussi-Pekka Savolainen on ollut myös harjoituskaudella huippuvireessä, mutta oikeaan laitaan ei sopivaa pelaajaa tahdo löytyä. Alijun taso ei vielä riitä Veikkausliigassa, joten Miikka Turunen tai Rannankari ovat vaihtoehdot oikealle laidalle.

Puolustuksessa kysymysmerkkejä

Kinnaslammen ja Ylösen poistumisen myötä päävalmentaja Kai Nyyssösellä ei ole liian paljon vaihtoehtoja puolustuslinjan koostumusta miettiessään. Toppari Jani Hartikaisen pelikunnossa pysyminen olisi kuopiolaisjoukkueelle ensiarvoisen tärkeää. Ilo muodostaa hänen kanssaan toimivan toppariparin. Patrik Turunen on vaihtoehto keskelle ja tarvittaessa vasemmalle.

Vasemman pakin paikalle soviteltiin jo viime kaudella Tero Taipaletta. 36-vuotias jokapaikanhöylä soveltuu kentälle rooliin kuin rooliin ja nyt suurin tarve on puolustuksen vasemmalla laidalla. Oikeana pakkina pelaa Janne Reinikainen ilman haastajia. Vaihtoehtoina puolustukseen on omia junioreita, joista vahvimmin kuvioissa ovat Joni Nissinen ja Jesse Miettinen.

Maalivahtipuolella Ville Iiskola kantaa torjuntavastuuta. 19-vuotias Joonas Pöntinen on osoittanut jo hyviä otteita ja saattaa haastaa Iiskolan tosissaan jo tällä kaudella.

Tavoitteena viihdyttävä peli, tuloksena säilyminen?

KuPS:n päävalmentaja Nyyssönen luottaa pelaavaan tyyliin, eikä totaalikilpikonnapuolustusta tulla näkemään. KuPS:n keskikenttä on saatu sellaiseen kuntoon, että Nyyssösen suunnitelmat saattavat jopa toimia. Entiset pelaajat ovat omaksuneet pelityylin yhä paremmin ja uudet hankinnat ovat sopeutuneet mainiosti taktiikkaan. Nyyssösen filosofian mukaan 10 pelaajalla puolustaminen ja pallon roiskiminen ei kehitä pelaajia eikä valmentajaa. Näkemykseen on helppo yhtyä.

Eniten arveluttaa joukkueen materiaalin kapeus lähes kaikilla osa-alueilla. Esimerkiksi Ollon, Savolaisen tai Venäläisen puuttuminen yksittäisesti ottelusta toisi ongelmia pelin toimivuuteen. Puhumattakaan siitä, että joku avainpelaajista loukkaantuisi pitemmäksi aikaa.

KuPS operoi pienellä budjetilla, mutta Pennasen mahdollisesta siirrosta Twenteen kolahtaisi iso kasa killinkejä tilille. Näin ollen on jopa mahdollista, että joukkue vahvistuisi kesken kauden uusilla pelaajilla. KuPS on ehkä hieman aiheettakin leimattu jo ennen liigakauden alkua heittopussiksi. Varmasti kyyti tulee ajoittain olemaan kylmää kärkijoukkueita vastaan, mutta liigan häntäpään koostumuksille KuPS ei pisteautomaattina toimi. Jos avainpelaajat pysyvät pelikunnossa, KuPS voi hyvinkin säilyä sarjassa. Huonommalla tuurilla tuloksena taas on suora putoaminen. Suomalaisen jalkapalloperinteen kannalta sopii toivoa sitä ensimmäistä vaihtoehtoa.