Jyväskylässä uskotaan omaan tekemiseen

13.04.2009 - Jere Huttunen

Keskisuomalaista jalkapalloa nähdään nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Nousuhuuman laannuttua ja kauden lähestyessä realiteetit ovat kuitenkin alkaneet hahmottua: putoamisen uhka on todellinen, mutta omaan tekemiseen uskotaan vahvasti.

Seisomapaikkoja Harjulla

Olosuhteiden puolesta Jyväskylässä on paljon kehitettävää. Sympaattinen Harjun Stadion on kapasiteetiltaan pieni ja muutenkin lisenssiehtojen täyttämisen osalta erittäin puutteellinen. Kauden mittaan mattimyöhäisille onkin siirrettävistä lisäkatsomoista huolimatta luvassa 12 euron seisomapaikkoja. Talven aikana käytiin paljon keskustelua myös uudesta jalkapallostadionista, mutta realistisempi vaihtoehto on poikkeusluvan turvin katsoa Harjun tilannetta vuosi kerrallaan.

Joukkueen loukkaantumistilanne näyttäisi varsin positiiviselta, eikä riveistä Teemu Pulkkista lukuun ottamatta muita miehiä uuvu. JJK matkustaa sarja-avauksessa sunnuntaina 19.4. Kouvolaan MyPan vieraaksi. Pari päivää myöhemmin pelattavaksi merkitty kotiavaus Rovaniemen Palloseuraa vastaan sen sijaan jouduttaneen todennäköisesti siirtämään.

Avainmiehiä Koreasta ja Pohjanmaalta

Siirtorintamalla ainoa merkittävä menetys oli Ykkösen maalikuninkuuden 22 maalilla voittaneen Babatunde Wusun matkaaminen TPS:aan. Kauden kynnyksellä tilalle löydetyn korealaisen Nam Ik Kyungin osalta odotukset ovat kuitenkin korkealla. Onpa "Nam-Namia" seuran suunnasta hehkutettu jopa 10-15 maalin miehenä. Eikä suotta.

Viime kaudella laitapelaajien puute oli ongelma. Nyt tähän haetaan ratkaisua korealaisista Kim Hyun Kwanista ja Lee Ho Jinista. Wusun varjossa käytännössä koko viime kauden laidassa pelaamaan joutuneet taitava Tommi Kari sekä tehottomuutta poteva Mika Lahtinen tulevat nyt saamaan runsaasti vastuuta omimmalla pelipaikallaan hyökkäyksessä. Varsinkin Karin kautta on mielenkiintoista seurata, sillä esiintyihän tämä "Jyskän tuittupää" toissa kaudella jopa haastajamaajoukkueen riveissä.

Christian Sund rakentaa peliä. © JERE HUTTUNEN

Keskikentällä runko uudistui lähes täysin. Selkeiksi avainpelaajiksi hankitut Jukka-Pekka Tuomanen ja Christian Sund täydentävät hyvin toisiaan "Kisun" keskittyessä pelinrakentamiseen ja J-P:n rouhiessa rinnalla. Moni huokaisi helpotuksesta, kun JJK:ssa käytännössä ylijäämäpelaajaksi jäänyt kallis pelintekijä Ady saatiin testijakson päätteeksi myytyä MyPaan.

Lisäksi keskikentällä peliaikaa tulevat saamaan ainakin myös puolustuksessa siipiään koittava Matti Lähitie ja lupaava Patrick Poutiainen. Muista läpimurtoa tavoittelevista seuran omista kasvateista voidaan nostaa esille laituri Niko Markkula sekä niin hyökkäyksessä kuin laidallakin esiintyvä Zakaria Abahassine.

Puolustuksessa kokemusta ja kokeiluja

Maalilla selkeäksi ykkösvahdiksi kaavailtu unkarilainen Mihaly Szerovay on liigatasolla vielä katsomaton kortti. Viime kaudella Veikkausliigassakin lainalla piipahtanut Matti Salkojärvi on kuitenkin epätasaisten esitysten perusteella selkeä penkinlämmittäjä.

JJK:n puolustuslinjasta löytyy monipuolisesti pelaajia, joista monet pystyvät pelaamaan sekä topparina, laitapakkina ja jopa keskikentällä. Kokenut Anssi Viren ottaa oletuksena oikean laitapakin tontin, vasemmalla puolestaan nähdään useimmiten lahtelaistaustainen Janne Hannula. 23-vuotiaalla laitapuolustaja Tuomas Latikalla on takanaan jo useita vuosia purppuraketuissa, mutta pystyykö hän vielä nostamaan profiiliaan Veikkausliigan vaatimalle tasolle?

Viime kaudella pääasiassa keskikentän pohjalla luutinut Jukka Sinisalo pudottautuu takaisin toppariksi. Hänen lisäkseen toisesta avauksen topparin paikasta taistelevat pääasiassa Lähitie, pelaajahaastattelussamme esiintyvä lupaava Antto Tapaninen sekä ikinuori Markus Paija. Yllättävin nimi listassa on ehdottomasti porilaistaustainen Lähitie, joka valmentaja Ville Prihan mukaan saattaa ominaisuuksiltaan sopia kyseiseen rooliin jopa keskikenttää paremmin.

Heikko harjoituskausi, onnistunut kausi?

Liigacupissa joukkue ei tuloksilla juhlinut. Paikoittaista pehmeyttä lukuun ottamatta pelissä oli kuitenkin nähtävissä paljon hyvääkin. Jyväskylässä harjoituskauden kenttänä käytetty alimittainen Vehkalammen tekonurmi sekä useat loukkaantumiset sekoittivat osaltaan kauteen valmistautumista, eikä todellista kuvaa joukkueiden voimasuhteista päässyt kunnolla syntymään.

JJK:ssa keskikenttä hakee palloa melko alhaalta ja pyrkii pelaamaan kontrolloidusti maata pitkin. Tasokkaampia vastustajia vastaan tila käy kuitenkin vähiin, ja virheet helpoissakin syötöissä näkyvät välittömästi vaarallisina tilanteina omassa päässä.

Mitään maalijuhlia tuskin silti kummassakaan päädyssä nähdään. Joukkue puolustaa erittäin yhtenäisesti, eikä Prihan alaisuudessa ole tunnetusti tilaa liialliselle sooloilulle. Myös pelaajien kuntopohja on varmasti yksi sarjan parhaista.

Sarjannousijan kohdalla kysymysmerkkejä on aina ilmassa paljon. Pystyykö joukkue mukautumaan kasvaneeseen tempoon ja toteuttamaan pelitapaansa suunnitellusti? Tarvittaessa budjetissa on vielä tilaa lisävahvistuksille, mutta asioiden alkaessa dominoefektin lailla kaatua, kurssinmuutosta saatetaan joutua hakemaan sarjaporrasta alempaa.