AS Roma 2010-11

[Zen]

Viime kauden kompastumiset kalkkiviivoilla niin Serie A:ssa kuin Coppassakin olisivat pettymyksiä, jos ei huomioitasi kolmea äärimmäisen kriittistä seikkaa:

1. Kauden alla ei ollut rahaa hankintoihin, joten samalla kun Inter kahmi taas pelaajia isoillla miljoonilla, jäi Roman vastuulle hyvien ilmais-/lainadiilien metsästäminen.
2. Alkukausi meni totaalisen penkin alle, ja Luciano Spallettin potkuihin asti mikään ei näyttänyt hyvältä. Claudio Ranierikin tarvitsi toki muutaman viikon omien tapojensa sisään ajamiseksi.
3. Interillä oli penkkinsä päässä maailman paras valmentaja.

Nämä faktat huomioiden kakkostilat Italian pääkilpailuissa ei missään nimessä ollut huono suoritus. Nyt Ranieri on saanut työskennellä rauhassa koko kesän ja valmistella punakeltaista joukkuetta kohti seuraavaa kautta. Kautta, jossa kolmesta ylläkäytetystä selityksestä vain ensimmäinen on enää menestyksen hidasteena, eikä Interkään ole kauheasti vielä kukkaroaan heilutellut.

I portieri

Jos joku olisi viime kauden alussa väittänyt että brassivahti Júlio Sérgio nousee kauden aikana avaukseen, ja esiintyy vieläpä edukseen - en olisi uskonut hetkeäkään. Näin kuitenkin kävi, ja vieläpä niin vahvasti että "edukseen esiintymisen" sijasta voi huoletta puhua miltei "dominoinnista". On käsittämätöntä seurata miten penkkiä pitkät ajat kuluttaneesta brassista saattoi aivan silmänräpäyksessä tulla yksi Serie A:n varmimmista maalivahdeista.

Sérgion nousu parrasvaloihin on johtanut siihen, että Doni etsii ilmeisen vakavissaan uutta seuraa. Penkkivahdiksi juuttunut mies pääsi vielä MM-kisoihin Dungan saunakaverina, mutta Dungan lähdettyä maajoukkueen peräsimestä tietää Doni peliajan olevan ainoa keino vakuuttaa uusikin luotsi. Artur pakkasi käpsäkkinsä ja lähti ilmaiseksi Bragaan. Bogdan Lobonţin lainadiili muutettiin pysyväksi sopimukseksi, ja hänelle onkin tarjolla kakkosvahdin tontti mikäli Doni saadaan muualle kupattua.

I difensori

Roman puolustus pelasi viime kaudella mainiosti, mutta nyt on parikin pirua merrassa. Viime kaudella Juanin pariksi erinomaisesti istunut argentiinalainen Nicolás Burdisso on palannut lainaltaan Interiin, eivätkä milanolaiset enää halua päästää Serie A:n huipputoppareiden kastiin noussutta miestään ilman merkittäviä kipurahoja. Näitä kipurahoja ei Romalla ole. Ei ainakaan, ellei kolmostoppariksi juuttunutta Philippe Mexèsiä kaupata muualle.

Suhtaudun tähän hyvin kaksijakoisesti. Toisaalta Burdisson nappaaminen pysyvällä sopimuksella Ikuiseen kaupunkiin olisi loistava uutinen, mutta pitäisikö se tosiaan tehdä Mexèsin kustannuksella. Ranskalaisen hasardiherkkyydestä huolimatta kyseessä on parhaimmillaan loistava toppari, jolla on kaiken lisäksi yksi joukkueen punakeltaisimmista sydämistä. Optimitilannehan olisi sellainen, jossa kaikki kolme topparia (Juan, Mexès ja Burdisso) olisivat käytössä alkavalla kaudella, mutta ymmärrettävästi se tilanne saattaisi tietää liian kapeita peliminuutteja ranskalaiselle.

Toinen ongelma oli Marco Mottan livahtaminen sormien välistä. Kohti Serie A:n eliittiä kypsymässä ollut oikea laitapuolustaja on ensi kaudella torinolaisessa seeprapaidassa, joten se sijoitus tulevaisuuteen on nyt ollutta ja mennyttä. Onhan tarjolla toki vielä Marcoista vanhempi, Cassetti, joka kuitenkin 33-vuotiaana alkaa jo hiljalleen kurvata uransa ehtoopuolelle. Sienasta kasvattiseuraansa palannut Aleandro Rosi on nykyinen kakkosvaihtoehto, johon en ainakaan itse suhtaudu kovinkaan optimistisesti.

Toisella laidalla on sentään maanmainio John Arne Riise, joka kuitenkin kaipaisi taatusti sparraajaa UCL-kiireitä tarjoavalle kaudelle. Joko portugalilainen Vitorino Antunes olisi vihdoin kokeilemisen arvoinen?

I centrocampisti

Keskikentälle riittää tunkua. Mahtavan Daniele De Rossin ja loistavan viime kauden pelanneen David Pizarron lisäksi peliajasta kamppailevat monikäyttöinen (mutta ikääntyvä) Simone Perrotta, ainakin vielä toistaiseksi Matteo Brighi, sekä yksi kesän ilmaishankinnoista - Fábio Simplício. Lopullinen miehitys riippuu Ranierin lopullisesta muodostelmasta, mutta ainakin kaksi ensimmäistä voivat olla varsin varmoja paikoistaan avauksessa.

Ranskalainen Ricardo Fatykin on ainakin toistaiseksi joukkueessa, mutta nykyisessä kilpailutilanteessa miehen on turha odottaa suuria peliminuutteja. Sama koskee muutamaa oman juniorimyllyn tuoreinta kultahippusta, jotka lähetetään taas kauden alkajaisiksi alasarjoihin kehittymään lainasopimuksilla.

I attaccanti

Luca Toni käväisi ja lähti. Kiitos miehelle muutamasta hyvästä esityksestä, mutta kevääseen mahtui myös paljon keskinkertaisuutta. Ranierin uusi kuningasajatus kärkeen on Brasiliasta Italiaan rahdattu (kirjaimellisesti, nyt liikutaan niin suurissa painoluokissa...) Adriano.

Kyseessä on siis sama kaveri, joka vielä joitakin vuosia sitten oli maailman eliittiä, mutta jolle sittemmin alkoi harjoituksia enemmän maistumaan iloliemi. Nyt Roman paidan päälleen pukee ilmeisesti "muuttunut mies", jonka toki pitäisi karistaa vielä muutama liikakilo. Taitoa miehellä on, sitä ei käy kiistäminen, mutta onnistumispaineet tulevat vastaan nopeasti alkukaudesta, eikä maalihanojen aukeamisessa saisi miehen motivaation säilyttämiseksi kulua liian pitkää aikaa. Onneksi Romalle arvottiin varsin helpohko ohjelma kauden alkuun.

Sitten on keisari itse, Il Capitano, Francesco Totti. Mies on edelleen mahtava jalkapalloilija, jota kuitenkin loukkaantumiset säännölllisesti vaivaavat. Kunnossa ollessaan Totti pelaa tarvittaessa niin kärkenä kuin aavistuksen kärjen (Adrianon) takana luovemmassa roolissa. Toivottavasti miehen taitoja saa alkavalla kaudella ihailla mahdollisimman monessa ottelussa.

Vasemmalla laidalla pelaa lähes yksinoikeudella Mirko Vučinić. Montenegrolaista on väläytelty useampaan eurooppalaiseen suurseuraan, mutta ainakin toistaiseksi mies pysyy tukevasti eurooppalaisista seuroista kauneimmassa. Tarvittaessa Supermirko voi pelata kärkenäkin, mutta nykyisellä pelaajistolla miehellä on eniten annettavaa juurikin laidalla.

Oikealla laidalla on kaksi vaihtoehtoa. Rodrigo Taddei on perusvarma ja ehkä hivenen puolustava valinta, mutta yhä enenevässä määrin valinta kääntyy Jérémy Meneziin. Ranieri sai viime kaudella vihdoin jalostettua miestä suurin askelin eteenpäin, ja muutamassa ottelussa saatiin nähdä osviittaa miehen valtavasta potentiaalista. Jos sama kehitys jatkuu tällä kaudella, ei paikasta avauksessa ole enää epäselvyyttä, varsinkaan jos ranskalainen oppii hoitamaan puolustusvastuunsakin aavistuksen paremmin.

Il campionato

Eilen tosiaan ratkottiin kauden otteluohjelmaa, ja Roman osalta paletti muodostui tämännäköiseksi:

1° GIORNATA (29 agosto): Roma-Cesena
2° GIORNATA (12 settembre): Cagliari-Roma
3° GIORNATA (19 settembre): Roma-Bologna
4° GIORNATA (22 settembre): Brescia-Roma
5° GIORNATA (26 settembre): Roma-Inter
6° GIORNATA (3 ottobre): Napoli-Roma
7° GIORNATA (17 ottobre): Roma-Genoa
8° GIORNATA (24 ottobre): Parma-Roma
9° GIORNATA (31 ottobre): Roma-Lecce
10° GIORNATA (7 novembre): Lazio-Roma
11° GIORNATA (10 novembre): Roma-Fiorentina
12° GIORNATA (14 novembre): Juventus-Roma
13° GIORNATA (21 novembre): Roma-Udinese
14° GIORNATA (28 novembre): Palermo-Roma
15° GIORNATA (5 dicembre): Chievo-Roma
16° GIORNATA (21 dicembre): Roma-Bari
17° GIORNATA (19 dicembre): Milan-Roma
18° GIORNATA (6 gennaio): Roma-Catania
19° GIORNATA (9 gennaio): Sampdoria-Roma

Alku siis varsin helppoa aina viidenteen pelipäivään asti, jolloin Inter saapuu Olimpicolle vierailulle. Marraskuun ohjelmasta tuli aavistuksen verran liian tiukka, ottaen huomioon että samaan aikaan pitäisi pelata parit ottelut Mestarien liigassakin.

Näistä asetelmista lähdetään kuitenkin luottavaisin mielin kohti alkavaa kautta.

[JJN]

Hyvä yhteenveto tämän hetken tilanteesta!

Hirveästi tuohon ei ole lisättävää, tosin oman käsitykseni mukaan Ranieri on kauppaamassa lähinnä Baptistaa pois Burdisson tieltä, ei Mexesiä. Kolmea laatutopparia tarvitaan ilman muuta kaudella jolloin pelataan myös Mestarien Liigassa. Lisäksi Juan on hiukan loukkaantumisherkkä kaveri ja jos hän loukkaantuisi pidemmäksikin aikaa niin ongelmat olisivat melkoisia jos toisena topparina säheltäisi kavelevä katastrofi, Simone Loria tai sitten joku vielä pahempi vaihtoehto.

Itse uskon myös että kaudesta on todella tulossa Menezin suuri läpimurtokausi, taitoahan hänellä on aina ollut, on selvästi nyt vihdoin myös sopeutunut Roomaan ja sen pelityyliin ja itseluottamus kasvaa kun luottoa ja onnistumisia tulee. Uskon myös että Ranieri luottaa vahvasti siihen, että Adriano pelaa hyvän kauden, hänen pelifilosofiaansa kuuluu iso vahva keskushyökkääjä, Totti sit pörrää vapaassa roolissa ja laitahyökkääjinä tosiaan Mirko ja Menez, DDR:n ja Pizarron ollessa keskellä. Tiukemmissa matseissa luultavasti sitten Adriano penkillä, Totti piikissä ja Brighi/Simplicio kk:n keskellä jolloin 4231 taktiikka muuttuu 433-taktiikaksi laitahyökkääjien noustessa aktiivisesti ja keskikentän keskusta tukitaan tehokkaasti Pizarron pelatessa alimpana ollen alhaalla oleva pelintekijä. Ranierilla on muutoinkin tapana muokata taktiikkaa usein vastustajan mukaan ja reagoida vastustajan vahvuuksiin ja heikkouksiin, joten yhtä selkeää muodostelmaa ei Romalla tule olemaan, vaan se muuttuu tilanteen mukaan ja sitä myötä myös pelaajia kierrätetään. Hyökkäyspelaaminen ja sen monipuolisuus hienoine taustajuoksuineen ja kombinaatioineen on kuitenkin se Roman suurin vahvuus.

Heikkoudet löytyvätkin sitten alempaa. Laitapakkiosasto on minunkin mielestäni se suuri ongelma. Muutenkin puolustuspelaaminen on laadukkaista pelaajista (topparipari, puolustava keskikenttä) huolimatta ajoittain yhä kaoottista, jopa Ranierin tulon jälkeen. Vastustajille avautuu liian helposti vastaiskuhyökkäyksen paikkoja kun keskikentän keskusta ja laitapakeista etenkin Riise nousevat yli-innokkaastikin ylös. Tämän suhteen pitäisi pelaaminen saada tasapainoisemmaksi ja varmistus toimimaan luotettavammin eli kun joku nousee, toinen paikkaa tyhjän tilan. Myös erikoistilanteiden puolustamisessa oli viime kaudella liikaa ongelmia, vastustajien kulmista seurasi usein hirveä sekasotku omalla maalilla ja ihmevahti Júlio Sérgiota on kiittäminen monesta haamutorjunnasta. Huolena on myös materiaalin laajuus, kausi on pitkä ja kolmessa kilpailussa pitäisi pärjätä. Väsymistä tulee varmasti otteluruuhkassa ja jos siihen tulee lisäksi loukkaantumishuolia, ollaan vaikeuksissa. Avausmiehistö täysin kunnossa olevana on Romalla aivan huipputasoa, mutta penkillä taso laskee rajusti muutaman pätevän vaihtopelaajan jälkeen. Varsinkin kriittisillä pelipaikoilla (topparit, laitapakit).

Alkuohjelma on ensimmäisen viiden ottelun osalta tosiaan herkullinen, siinä on heti iskun paikka. Hyvä alku ja henki päällä omaan systeemiin luottaen, sitten tiukempiin peleihin ja muun muassa Interin kimppuun. Interistä pitää myös muistaa että valmentajanvaihdos ei voi olla näkymättä. Rafalla toki on käytössä sarjan laadukkain materiaali, mutta kuinka pitkään, koska Rafa on Rafa, pelaajakauppojen "nero".

Tällä kaudella odotan Roman kuitenkin taistelevan scudettosta loppuun saakka ja selviävän Mestarien liigassa ainakin nyt lohkovaiheesta jatkoon. Vähempään ei romanista voi tyytyä!

[Zen]

Hyviä huomioita ja erinomaisia täydennyksiä.

Roman ja Interin pomot istuvat ilmeisesti tänään keskustelemaan Burdisson tilanteesta, näin ainakin kertoo ForzaRoma.info. Samassa jutussa mainitaan, että mikäli Burdisso-case päättyy umpikujaan, ovat tähtäimessä lähinnä Andrea Barzagli Wolfsburgista tai Pedro Geromel Kölnistä.

Pelikentillä Roma suuntaa seuraavaksi Pariisiin turnaukseen, jossa se kohtaa ensin huomenna Bordeaux'n ja sunnuntaina turnausisännän PSG:n.

[JJN]

On toki selvää, että Inter ei halua Burdissoa päävastustajaansa, joten hankalat neuvottelut on käynnissä. Pelaaja itse haluaa kyllä Romaan, joten saa nähdä kuinka lopulta käy. Ranieri on selvästi päättänyt kyllä että yksi toppari on hankittava, nuo kaksi vaihtoehtoa ovat molemmat ihan hyviä myös, tosin joukkueeseen ja pelitapaan sopeutunut Burdisso olisi ilman muuta se paras vaihtoehto.

Nuo Ranskalaisten kohtaamiset ovat jo hyviä otteluja, laatuvastustajia vaikka toki joukkueet kierrättävätkin pelaajia ja kokeilevat eri vaihtoehtoja. Itse toivoisin kovasti, että Ranieri pyrkisi tiivistämään keskustan puolustamista puhtaasti puolustavalla keskikenttäpelaajalla joka suojaisi toppareita. Roman suuri ongelma on jo pitkään ollut topparien ja keskikentän väliin jäävä liian iso tila. Pizarro erinomaisuudestaan huolimatta on kuitenkin enemmän peliä luova pelaaja, ei missään nimessä perinteinen luunmurskaaja. Viime kaudella parhaimmillaan Juan ja Burdisso kunnossa ollessaan pelasivat niin hyvin että tämä ongelma ei ollut niin silmiinpistävä, mutta eri toppariyhdistelmällä puolustava keskikenttäpelaaja auttaisi merkittävästi. Hyökkäyspuolesta en niinkään ole huolissani.

[Zen]

Kumpainenkin Pariisin turnauksen otteluista päättyi 1-1 -tasatulokseen. Bordeaux'ta vastaan maalinteossa onnistui Matteo Brighi ja PSG:n verkkoon maalin iski komean kuvion päätteeksi Leandro Greco.

Jérémy Menez joutui jättämään PSG-ottelussa kentän polveen saamansa tällin vuoksi, mutta ilmeisesti mitään vakavampaa ei sattunut, ja miehen pitäisi olla mitä pikimmiten täydessä harjoitusvahvuudessa.

Burdisso-case ei ilmeisesti ole edennyt mihinkään, jollei sitten huomioida sitä että huhut nuoremman Burdisson Guillermon kaappaamisesta kiihtyvät. Rosario Centralissa pelaava velipoika on myös toppari, ja veljesten agentin mukaan kummankin siirtyminen Romaan on vain ajan kysymys.

[Hyökkäävä puolustaja]

Jos Pietarin Zenit pääsee Mestarien liigan lohkovaiheeseen, niin voi käydä niin että Roma ja Zenit voidaan ehkä arpoa samaan lohkoon. Riippuu siitä onko Zenit kakkos-vai kolmos-korissa.

[Zen]

Tänään siis alkaa Serie A -kausi kotiottelulla Cesenaa vastaan, eli kolmen pisteen potti on tietenkin ainoa vaihtoehto tämän illan päätteeksi.

Päivän loistouutinenhan on, että Nicolas Burdisso palaa kuin palaakin Interistä Romaan - ja tällä kertaa siis pysyvällä siirrolla. Rahaa taitaa siirtyä peräti kahdeksan miljoonaa, mikä on Roman mittarilla aivan älyttömän valtava kasa rahaa, joten toivoa sopii että Burdisso esittää jatkossakin niitä otteita, joilla mies kiilasi itsensä viime kaudella Serie A:n topparieliittiin. Ja miksei esittäisi.

Tietysti uutta itseluottamusta löytäneelle Philippe Mexèsille tämä siirto on hieman hankala uutinen. Varmahkolta näyttänyt paluu avausmiehistöön on jälleen uhattuna, ja ranskalaisen on ahkeroitava niska limassa pitääkseen kiinni harjoituskaudella takaisin saamastaan tontista. Koska Burdissoa ei ainakaan tänään kentällä vielä nähtäne, on Mexèsillä ensimmäinen hyvä tilaisuus näyttää miksi juuri hänen pitäisi saada pitää paikkansa alkavalla kaudella.

Adriano ja Julio Baptista ovat loukkaantuneina, ja moni saattaisikin huokaista tässä kohdassa helpotuksesta. Kentälle vieritetään siis viime kaudelta tuttu miehitys hieman päivitetyssä järjestyksessä, jossa Totti ja Mirko Vučinić pelaavat hyökkääjinä ja Jérémy Menez vastaa luovasta puolesta keskikentän timanttimaisen muodostelman huipulla. Hänen takanaan kolme muskettisoturia: De Rossi, Pizarro ja Perrotta, joista keskimmäinen vastaa pelin pyörittämisestä konehuoneen puolella. Puolustus sitten hyvinkin tutussa muodossaan.

Veikkauksena vaikkapa 3-1, maalintekijöinä Totti, Vučinić ja kulmatilanteesta Mexès!

[-KK-]

Eipä tullut tuota 3 pisteen pottia Roomalle. Se mene kyllä täysin omaan piikkiin, monet pelaajista tuntuivat haluttomilta, ikäänkuin se 3 pistettä sarjanousijaa vastaan tulisi ilman yritystä. Pohjat eilisessä pelissä veti De Rossi, joka oli kuvissa lähinnä pallonmenetyksissä ja suunkäymisessä, pelilliset esitykset jäivät heikoiksi. Hämmästelinkin, kuinka sai niinkin pitkään olla nurmella, itse olisin vaihtanut pois kentältä jo aiemmin. Hyvä kuitenkin että otettiin sieltä pois munaamasta enempi ja näytettiin että suurimmatkin tähdet voivat joutua vaihtoon jos peli ei kulje. Rooman selvästi paras pelaaja oli vaihtomies Taddei, joka toi peliin heti vauhtia mukanaan ja lisäksi keskitti pari kertaa loistavasti tekopaikan muille, jotka eivät onnistuneet.

Vastustaja pelasi välillä 10 miehen puolustuksella, mutta tasoeron ollessa näin suuri, pitäisi Rooman kyetä tekemään vähintään se yksi maali jokatapauksessa. Entinen Rooma-veskari Antonioli hoiti ne pari vaarallista paikkaa loistavasti, joten 0-0 tulokseen jäätiin. Puolustuksessa Cassetti etenkin oli mielestäni melko riskialtis pitkin ottelua ja pelolla ajattelen mitä tapahtuu kun vastassa on parempia joukkueita. Roomalaisten onni oli että nyt vastassa ollut Cesena ei osannut paikkojaan käyttää lainkaan hyväksi, vaan laukaukset suuntautuivat 10 metriä ohi tai yli maalin tai sitten köykäinen veto kohden maalivahtia.

Taddei lisäksi puhtaat paperit Roomalta antaisin Pizzarolle, muiden arvostelu menee alle seiskan. Tästä ei ainakaan ole kuin yksi suunta tulevaisuudessa ja se on ylöspäin, heikompaa tuskin tuolla materiaalilla voi saada aikaiseksi (ainakaan toivottavasti).

[JJN]

Pakkovoiton paikka näkyi, masentava 0-0 ja heti lahjoitettiin 2p hyvää pääkilpailijoille, ei näin!

KK:n kommentoimaan haluttomuuteen, päinvastoin, pakkovoiton haku ja kova halu saada vakuuttava alku lähinnä kipsasi pelaajia, normaali Roman liike ja nopea pallonsiirtely puuttui. Haluttomuudesta ei varmasti ollut kyse. Vastustajalle annettiin liikaa aikaa jolloin sumppu oli aina vastassa. Tämä johti muun muassa DDR:n heikkoon peliin ja turhautumiseen ja siihen että ratkaisuja koitettiin kaukovedoilla ja toivotaan toivotaan- tyyppisillä kukkupalloilla. Cesenan muodostelma olisi pitäny saada revittyä auki mutta nopeutta ja mielikuvitusta ei ollut tarpeeksi ja peli puuroutui näennäiseen hallintaan ja yksinyrittämiseen.

Toinen ongelma, jonka vuoksi viime kaudella Toni ja tällä kaudella Adriano hankittiin, oli target-pelaajan puuttuminen. Totti kun on puhdas trequartista, vastustajan puolustuksen ja keskikentän välillä operoiva pelaaja, tarvitaisiin ylös pelaaja, jolle voisi heittää korkeata palloa ja joka pystyisi myös pitämään palloa ja luomaan muille tilanteita. Näin ollen sen puutteessa laitahyökkääjiltä vaadittaisiin oikein ajoitettuja pystyjuoksuja ja sisään leikkaamisia että Totti voisi pelata niille palloa. Toki Menez ja Vucinic sitä yrittikin, mutta jo mainitsemani hidas jauhaminen johti siihen että kun sumppu oli aina vastassa, ei tilaa vaan löytynyt.

Taddein kehuminen on myös vähän niin ja näin. Tuli tuoreilla jaloilla kentälle ja koska pelasi selkeästi leveämpänä kuin Menez, koska on enemmänkin wingeri, sai palloa ja tilaa, koska Cesena pyrki nimenomaan sumputtamaan keskustan. Ei siinä pari krossipalloa ja muutama 1 vs 1- kikka paljon auta kun ratkaisija puuttuu joka voisi keskitykset pistää reppuun. Kammolla sai taas katsella Riisen pelaamista, mies on toki pelote ylöspäin, mutta valitettavasti myös alaspäin ollen vähän väliä lähinnä hyökkäävän keskikenttäpelaajan paikalla. Ja kun Romalla ei varmistus pelannut koska haettiin epätoivolla sitä pakkomaalia, käytti Cesena jatkuvasti syntyneen aukon läpi ja pääsi moniin vaaran paikkoihin, onneksi eivät sentään osuneet.

Jatkossa pitää liike saada omalle tasolle, vierasotteluissa onneksi vastustajatkin pyrkivät ainakin jonkin verran pelaamaan jolloin Romallekin aukeaa paremmin tilaa. Kuitenkin, HYVÄKUNTOISEN Adrianon saaminen äkkiä kehiin olisi toivottavaa. Nytkin huomasi että kun Okaka vaihdettiin kentälle joka meni piikkiin, Tottin pelaaminen helpottui huomattavasti koska hän pystyi välittömästi pudottautumaan hieman alemmaksi rakentamaan peliä ja hakemaan hyviä vetopaikkoja. Ihmettelinkin ottelun aikana sitä miksei Taddeita otettu kentälle jo toisen puoliajan alussa, Meneziä siirretty vasemmalle ja Vucinicia kärkeen. Tämä olisi tuonut juuri tuon kuvion peliin, Vucinic kuitenkin kykenee piikissä pelaamaan ja on kohtuullisen hyvä pääpelaajakin. Ranieri ilmeisesti uskoi että hinkkaamalla olisi se maali sieltä tullut, nyt ei näin käynyt ja Ikuisessa kaupungissa pitää olla nyt tarkkana että heti ei pudota pois mestaruusjunasta.